Edellisessä blogipostauksessa kirjoitin, mitä manipulaatiot tai ”naksautushoidot” ovat. Jos et vielä ole lukenut sitä, kannattaa aloittaa sillä. Monella meistä ei välttämättä ole kokemuksia manipulaatioista. Jos vastaanotolla tulevat puheeksi nämä hoidot, voi olo olla tilanteessa hyvin jännittynyt. Onko jännitykseen syytä?

Manipulaatioita voidaan käyttää eri nivelten kiputilojen ja toimintahäiriöiden hoitoon laajasti. Ongelmat keskittyvät yleensä selkärangan alueelle (3, 7), mutta manipulaatiohoito voi lievittää kipua myös muissa kiputiloissa, kuten tenniskyynärpäässä (5, 6), lonkkakivussa (8), polvinivelrikossa (9) tai migreenissä (10, 16). Keskushermoston herkistymistä voidaan myös hoitaa manuaalisella terapialla, jota käsittelin aikaisemmassa osassa.

Tutkimuskatsaukset ovat osoittaneet, että alaselkäkipuun pelkkä manipulaatiohoito ei ole merkittävästi parempi kuin muut suositellut hoitokeinot. Teho oli kuitenkin parempi, kuin ei suositelluilla hoidoilla. (4) Manipulaatiohoitoa voidaan käyttää yksin ns. ”stand-alone” -hoitona, mutta parempi tulos saadaan yhdistämällä manuaalinen terapia muuhun hoitoon (15). Omalla vastaanotollani on yleistä, että 1–2 hoitokerran ajan keskitytään kivun hoitoon, jonka jälkeen painoarvo siirtyy enemmän aktiiviseen kuntouttamiseen.

Turvallisuus

Manipulaatiohoito ei sovi kaikille. Yleisiä haittavaikutuksia ovat paikallinen arkuus ja lisääntynyt väsymyksen tunne (16, 17). Lievät haittavaikutukset alkavat tyypillisesti 24 h sisään hoidosta ja ovat menneet ohi 48 h päästä hoidosta. Haittavaikutuksista suurin osa myös koetaan ensimmäisen hoitokerran jälkeen. Kaikille haittavaikutuksia ei ilmene. Lieviä haittavaikutuksia ilmaantuu yhtä paljon kuin esimerkiksi harjoitusterapian keinoin (3, 24). Ainoastaan tavallisen lääkärin antama hoito aiheutti vähemmän haittavaikutuksia kuin manuaalinen terapia. Lääkehoitoon verrattuna haittavaikutuksia oli selkeästi vähemmän. (3)

Manuaalisen terapian ja manipulaatiohoidon vakavien haittavaikutusten riski vaihtelee tutkimusten mukaan 0.01–0.025 % (3, 15) tai jopa vielä vähemmän (17, 18). Vakavaksi haittavaikutukseksi mielletään tyypillisesti luun (kuten kylkiluun) murtuma ja nikama- tai aivovaltimon vaurioituminen tai aivoverenkiertohäiriö valtimon vaurioitumisen takia. Verisuonien vaurioituminen kuitenkin koskee lähinnä vain yläkaularangan manipulaatioita.

[25]

Tutkimukset verisuonivaurioista ovat ristiriitaisia – osassa löytyy selvä yhteys kaularangan manipulaatioiden ja vakavien haittojen välillä, osassa yhteyttä ei löydä (3, 12). On myös huomionarvoista, että ajallinen yhteys kaularangan manipulaatioilla ja vakavilla haitoilla ei kerro vahvasta syy-yhteydestä. Kanadalaisen väestötutkimuksen mukaan aivoverenkiertohäiriöitä tavattiin yhtä paljon kiropraktikon- kuin yleislääkärivastaanoton jälkeen (13, 14). On mahdollista, että apua haetaan juuri nikama- tai kaulavaltimon vaurion takia, jolloin manipulaatiohoito ei ole aiheuttanut haittaa (13).

Ennen manipulaatiohoitoja on ensiarvoisen tärkeää, että asiakas haastatellaan ja tutkitaan huolellisesti. Pelkästään eri manuaaliset testit eivät ole tarpeeksi (1, 2), jolloin asiakkaan itsensä antamat tiedot ovat ensiarvoisen tärkeitä (2). Osteoporoosi, ateroskleroosi, verisuonivauriot, pään tai niskan akuutti vamma, korkea verenpaine ja äskettäiset infektiot lisäävät haittavaikutusten riskiä ja voivat olla este manipulaatiohoidolle (11). On arvioitu, että terapeutin paremmalla tarkkaavaisuudella monelta vakavalta haittavaikutukselta olisi vältytty (15).

Manipulaatio vai mobilisaatio?

Manipulaatiohoidon riskejä voidaan vähentää huolellisen tutkimisen lisäksi myös eri manipulaatiotekniikoilla ja valitsemalla vähemmän riskialtis sijainti, esimerkiksi rintaranka kaularangan sijaan (15). Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi mekaanisen niskakivun hoidossa samankaltaiseen hoitotulokseen päästään myös manipuloimalla rintaranka kaularangan sijaan (19, 20). Hoitoa ei ole myöskään tarpeellista suorittaa kaikista kipeimmälle alueelle, vaan usein vähemmän kivuliaalle alueelle toteutettu hoito saavuttaa myös saman lopputuloksen (21).

Jos manipulaatiohoitoa ei todeta turvalliseksi tai asiakas ei halua hoitoa, ei syytä huoleen. Usein sama tai lähes yhtä hyvä hoitotulos on saavutettavissa myös samankaltaisella liikkeellä, jossa terävä, mahdollisen äänen aiheuttava impulssi jätetään pois (22, 23). Silloin hoitoa kutsutaan mobilisaatioksi.

Yhteenveto

Lähtökohtaisesti manipulaatiot ovat turvallisia ja kivuttomia manuaalisen terapian hoitomuotoja. Turvallisuutta lisätään edelleen huolellisella tutkimisella ja valitsemalla potilaalle sopivin manipulaatiotekniikka ja manipuloitava alue. Hoitoa ei tule koskaan suorittaa tutkimatta potilasta tai kouluttamattoman henkilön toimesta. Manipulaatiot eivät myöskään sovellu rutiinihoitotoimenipiteeksi kaikille. Joskus manipulaatiohoidon sijasta voidaan käyttää mobilisaatiota, jolla päästään yhtäläisiin tai lähes yhtäläisiin hoitotuloksiin.

Manipulaatioilla voidaan esimerkiksi hoitaa migreeniä tai kipua selkärangassa. Kipuun tai vaivaan saadaan apua jo pelkällä manipulaatiohoidolla, mutta paras lopputulos saadaan yhdistämällä kuntouttava harjoittelu tai muut aktiiviset kuntoutumisen menetelmät manuaaliseen terapiaan.

Naprapaatilta saatava apu on paljon muutakin kuin eri tekniikoin manuaalista käsittelyä! Useat vaivat hoituvat myös täysin ilman manuaalista terapiaa niin halutessaan!

Lähteet:

1. Hutting N, Verhagen A, Vijerman V, Keesenberg M, Dixon G & Scholten-Peeters G. 2013. Diagnostic accuracy of premanipulative vertebrobasilar insufficieny tests: A systematic review. Manual therapy, 18, 177-182. http://dx.doi.org/10.1016/j.math.2012.09.009
2. Biller J, Sacco R, Albuquerque F, Demaerschalk B, Fayad P, Long P, Noorollah L, Panagos P, Schievink W, Schwartz N, Shuaib A, Thaler D & Tirschwell D. 2014. American Heart Association Stroke Council. Cervical arterial dissections and association with cervical manipulative therapy: a statement for healthcare professionals from the american heart association/american stroke association. Stroke, 45 (10), 3155-3174. doi: 10.1161/STR.0000000000000016
3. Carnes D, Mars T, Mullinger B, Froud R & Underwood M. 2010. Adverse events and manual therapy: A systematic review. Manual therapy, 15 (4), 355-363. https://doi.org/10.1016/j.math.2009.12.006
4. Rubinstein S, de Zoete A, van Middelkoop M, Assendelft W, de Boer M & van Tulder M. 2019. Benefits and harms of spinal manipulative therapy for the treatment of chronic low back pain: systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ, 364 :l689 doi:10.1136/bmj.l689
5. Zunke P, Auffarth A, Hitzl W & Moursy M. 2020. The effect of manual therapy to the thoracic spine on pain-free grip and sympathetic activity in patients with lateral epicondylalgia humeri. A randomized, sample sized planned, placebo-controlled, patient-blinded monocentric trial. BMC Musculoskelet Disord, 21 (1), 186. doi: 10.1186/s12891-020-3175-y
6. Herd C & Meserve B. 2008. A systematic review of the effectiveness of manipulative therapy in treating lateral epicondylalgia. Journal of Manual & Manipulative Therapy, 16 (4), 225-37. doi:10.1179/106698108790818288.
7. Interventions for the Management of Acute and Chronic Low Back Pain: Revision 2021: Clinical Practice Guidelines Linked to the International Classification of Functioning, Disability and Health From the Academy of Orthopaedic Physical Therapy of the American Physical Therapy Association. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy, 51 (11), 1-60. https://www.jospt.org/doi/10.2519/jospt.2021.0304
8. Courtney C, Clark J, Duncombe A & O'Hearn M. 2011. Clinical presentation and manual therapy for lower quadrant musculoskeletal conditions. Journal of Manual & Manipulative Therapy, 19 (4), 212-22. doi: 10.1179/106698111X13129729552029.
9. Pollard H, Ward G, Hoskins W & Hardy K. 2008. The effect of a manual therapy knee protocol on osteoarthritic knee pain: a randomised controlled trial. Journal of the Canadian Chiropractic Association, 52 (4), 229-242. PMID: 19066697; PMCID: PMC2597887.
10. Rist P, Hernandez A, Bernstein C, Kowalski M, Osypiuk K, Vining R, Long C, Goertz C, Song R & Wayne P. 2019. The Impact of Spinal Manipulation on Migraine Pain and Disability: A Systematic Review and Meta-Analysis. Headache, 59 (4), 532-542. doi: 10.1111/head.13501.
11. Kerry R, Taylor A, Mitchell J & McCarthy C. 2008. Cervical arterial dysfunction and manual therapy: a critical literature review to inform professional practice. Manual Therapy, 13 (4), 278-288. doi: 10.1016/j.math.2007.10.006
12. Mitra A, Azad H, Prasad N, Shlobin N, Cloney M, Hopkins B, Jahromi B, Potts M & Dahdaleh N. 2021. Chiropractic associated vertebral artery dissection: An analysis of 34 patients amongst a cohort of 310. Clinical Neurology and Neurosurgery, 2006. https://doi.org/10.1016/j.clineuro.2021.106665.
13. Cassidy D, Boyle E, Côté P, Hogg-Johnson S, Bondy S & Haldeman S. 2017. Risk of Carotid Stroke after Chiropractic Care: A population-Based Case-Crossover Study. Journal of Stroke and Cerebrovascular Diseases, 26 (4), 842-850. https://doi.org/10.1016/j.jstrokecerebrovasdis.2016.10.031
14. Cassidy D, Boyle E, Côté P, He Y, Hogg-Johnson S, Silver F, Bondy S. 2008. Risk of Vertebrobasilar Stroke and Chiropractic Care: Results of a Population-Based Case-Control and Case-Crossover Study. European Spine Journal, 17, 176–83. doi: 10.1007/s00586-008-0634-9
15. Childs J, Flynn T, Fritz J, Piva R, Whitman J, Wainner R & Greenman P. 2005. Screening for Vertebrobasilar Insufficiency in Patients With Neck Pain: Manual Therapy Decision-Making in the Presence of Uncertainty. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy, 35 (5), 300-306. DOI: 10.2519/jospt.2005.35.5.300
16. Chaibi A, Benth J, Tuchin P & Russell M. 2017. Chiropractic spinal manipulative therapy for migraine: a three‐armed, single‐blinded, placebo, randomized controlled trial. European Journal on Neurology, 24 (1), 143-153. https://doi.org/10.1111/ene.13166
17. Nielsen S, Tarp S, Christensen R, Bliddal H, Klokker R & Henriksen M. 2017. The risk associated with spinal manipulation: an overview of reviews. Systematic Reviews, 6 (64), https://doi.org/10.1186/s13643-017-0458-y
18. Chu E, Trager J, Lee L & Niazi I. 2023. A retrospective analysis of the incidence of severe adverse events among recipients of chiropractic spinal manipulative therapy. Scientific Reports, 13 (1254). https://doi.org/10.1038/s41598-023-28520-4
19. Masaracchio M, Kirker K, States R, Hanney W, Liu X & Kolber M. 2019. Thoracic spine manipulation for the management of mechanical neck pain: A systematic review and meta-analysis. PLOS ONE, 14 (2). https://doi.org/10.1371/journal.pone.0211877
20. Masaracchio M, Cleland J, Hellman M & Hagins M. 2013. Short-Term Combined Effects of Thoracic Spine Thrust Manipulation and Cervical Spine Nonthrust Manipulation in Individuals With Mechanical Neck Pain: A Randomized Clinical Trial. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy, 43 (39, 118-127. https://www.jospt.org/doi/10.2519/jospt.2013.4221
21. Nim C, Downie A, O´Neill S, Kawchuk G, Perle S & Leboeuf-Yde C. 2021. The importance of selecting the correct site to apply spinal manipulation when treating spinal pain: Myth or reality? A systematic review. Scientific reports, 11. https://doi.org/10.1038/s41598-021-02882-z
22. Coulter I, Crawford C, Hurwitz E, Vernon H, Khorsan R, Booth M & Herman P. 2018. Manipulation and mobilization for treating chronic low back pain: a systematic review and meta-analysis. The Spine Journal, 18, 866-879. https://doi.org/10.1016/j.spinee.2018.01.013
23. Griswold D, Learman K, O´Halloran B & Cleland J. 2015. A preliminary study comparing the use of cervical/upper thoracic mobilization and manipulation for individuals with mechanical neck pain. Journal of Manual & Manipulative Therapy, 23 (2), 75-83. https://doi.org/10.1179/2042618614Y.0000000095
24. Schroeder J, Kaplan L, Fischer D & Skelly A. 2013. The Outcomes of Manipulation or Mobilization Therapy Compared with Physical Therapy or Exercise for Neck Pain: A Systematic Review. Evidence-Based Spine-Care Journal, 4 (1), 30-41. doi: 10.1055/s-0033-1341605
25. Gómez F, Escribá P, Oliva-Pascual-Vaca J, Méndez-Sánchez R & Puente-González A. 2020. Immediate and Short-Term Effects of Upper Cervical High-Velocity, Low-Amplitude Manipulation on Standing Postural Control and Cervical Mobility in Chronic Nonspecific Neck Pain: A Randomized Controlled Trial. Journal of Clinical Medicine, 9 (8). https://doi.org/10.3390/jcm9082580